keskiviikko 28. elokuuta 2013

Slipooveri.

Eräänä päivänä eniten ärsytti se, että juuri silloin kun minä huomaan tarvitsevani kangasväriä, on Sinooperin kangasvärihylly tyhjä ja se täyttyy "vasta joskus syyskuun lopulla". Lohdutukseksi ostin sieltä kuitenkin neljä kerää hassunruskeaa saksalaista puuvillasekoitelankaa (Beach 55% puuvilla, 45% akryyli).

Toiseksi eniten ärsytti se, että langan vyötteisiin ei oltu merkitty tiheyttä ollenkaan, vain puikkosuositus. Aloin siis neulomaan pipua, mutta siitäpä olisikin tullut aikuisten kokoinen, joten vaihdoin taas suunnitelmaa lennossa ja siitä tulikin hieno slipooveri!


Helma, hihansuut sekä pääntie ovat sileää neuletta kaksinkerroin. Edessä ja takana helmineuletta (mahtaako noin "suuri" kuvio olla enää helmeä?) ja kyljissä sileää (yksinkerroin:) Alunperin haaveilin tähän shaalikaulusta ja katsoinkin vähän neuvoa "Pikku-hurmurin urheilullisesta ruutuneuleesta" (Moda 1/2009), mutta ei se sitten mitenkään passannut. Olisi T:n nalle saanut taas lisää vaatetta, pääntiestä olis tullut niin kovin pieni. Mutta kyllä siitä kauluksesta tuli oikein hieno noinkin. Varsinkin kun kaulusta vähän kääntää. Tuota kaula-aukon asettelua lukuunottamatta malli on aiva omasta päästä, ai että tuli hieno!


Ja sainpa vielä sen piponkin neulottua! Aivan passelinkokoisen. Päälaella "ropellit" solmussa, nysäsolmun sijaan (tämä pipo piipahti jo edellisessä postauksessa).


Palataanpa vielä siihen kankaanpainantaongelmaan. Kiersin siis koko kaupungin etsiessäni väriä kankaanpainantaan, askartelu- ja kirjakaupat. Lopulta vain Nappi-Kikasta löytyi. Eikä sieltäkään etsimääni harmaata. Ostin siis vaaleanvihreää. To be continued.

Minttu ja vadelma

Eräs kesäpäivä tein kävelyretken citymarkettiin. Lähtiessä en vielä tiennyt, että siellähän oli lanka-ale, päädyin siis joustamaan päätöksestäni olla ostamatta lankoja. Mutta, jos kahdeksan kerää Novitan lankaa saa yhdeksällä eurolla, niin jousto on mielestäni erittäin hyvin perusteltu. Ja, sitäpaitsi, (lähes) kaikki langat on jo neulottu. Ehkä nopein fuusio ikinä.

Miami-langat maksoi 1e/kerä ja niitähän löytyy vaikka mitä ihania karkkivärejä. Ja oon alkanut tykkäämään sen pehmeästä tunnusta, juuri sopiva vauvaneuleisiin (juu, edelleen neulon lähinnä pikkuväelle..). Valikoin kolmen värin yhdistelmän: minttu, vadelma sekä tasapainoittava vaalea harmaa. Ai että mitä ihanaa niistä sainkaan aikaan!


Yllä vasta epäselvä sneak-peek, koska mekko ei ole aivan vielä valmis. Siinä on kuitenkin juuri nuo kome ihanaa väriä yhdessä, värinvaihtokohdassa omaa pitsikuviota sekä pikkuiset raglanhihat. Valmiista mekosta parempien kuvien kanssa lisää sitten kun se on aiva valamis!


Mutta. Lankaahan riitti reippaasti myös näihin:

Ruskea lanka on Sinooperista, muistaakseni Beach nimeltään, 0,5e/kerä!!

Yksi kokoruskeakin eksynyt joukkoon...siitä myöhemmin lisää :)

Kuusi pikkuruista pipua. Ja päälailla solmu! Näissä suuntaa-antavana ohjeena solmupipo Modasta  (1/2009), mutta jälleen kerran eri lanka kuin ohjeessa, joten säätämistä riitti ennenkuin pääsin vauhtiin. Tämmösen neulasee parissa tunnissa ja ulkomuistista. Ja uskokaa tai älkää, niin lankaa jäi vielä yli! Pitäisköhän tehdä pari myös omaa kokoa?
Meidän lähipiirissä taas lisäännytään, voipi olla että useampikin pipo pääsee lahjapakettiin <3

Jatku.

Olisikohan aika lopettaa suunnittelematon kesätauko?

Lomalla ja töidenkin aikaan tuli tehtyä käsitöitä, varsinkin neulottua, varsin reippaasti. Kuvailut sekä pitkät koneella istumiset ei vaan kivojen säiden rinnalla niin houkuttanut. Nyt siis pikkuhiljaa yritän palata hyvään rytmiin ja esitellä täälä ennenkaikkea niitä kesän aikaansaannoksia, sekä vasta aloitettuja juttuja. Niin, ja paljon keväällä tehtyä on myös jäänyt mainitsematta.



Aloitetaan siis Palesta, joka syntyi samalla innolla kuin edelliset herrat Seppo ja Wilbur.

Tässä on Pale, karhuista rohkein.